Ikivanhoja satakuntalaisia talonpoikaiskyliä
Riitiala ja sen lähikylät Heittola, Höytölä ja Kiiala ovat ikivanhoja satakuntalaisia talonpoikaiskyliä. Tärkeä asutukseen vaikuttanut tekijä on Kyrösjärvi, jonka rannoille rautakauden puolivälistä lähtien syntynyt asutus on säilynyt samoilla paikoilla näihin päiviin saakka. Vanhin Höytölästä ja Riitialasta löydetty esineistö on ajoitettu kampakeraamiseen kauteen
4200-2000 eKr. Kuuluisin muinaislöytö on viikinkiajalta. Höytölästä löydetty, Emilia Hildénin Hämeen museolle vuonna 1911 lahjoittama ja sittemmin Kansallismuseon kokoelmiin liitetty pronssinen hevosenmuotoinen koru on itäeurooppalaista alkuperää.

Nimien alkuperää
Nimivertailuihin perustuen suuri osa Kyrösjärven ympäristön väestöstä on lähtöisin eteläisiltä naapureiltamme, kuten Tyrväältä, Lempäälästä ja Mouhijärveltä. Esimerkiksi Riitia-nimen alkuperä voidaan johtaa Vesilahdelle. Ikaalilaiset puolestaan siirsivät paikannimistöä eteenpäin Pohjanmaan eräalueilleen. Pohjois-Satakunta on siis etnisesti hämäläistä, vaikka Ikaalinen onkin 1990-luvulle saakka kuulunut hallinnollisesti aina Turun ja Porin lääniin sekä yliseen Satakuntaan. Nykyään Ikaalinen kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan.

Yhteyksiä Kalevalaan
Historioitsija Jalmari Jaakkolan teorian mukaan Kalevalan kertovat sankarirunot ovat syntyneet kainulais- ja pirkkalaisliikkeen sekä viikinkikulttuurin innoittamina Länsi-Suomessa. Täältä sankarirunot ovat kulkeutuneet pohjoiseen Perämeren rannikolle ja sieltä asutuksen mukana Oulujoen vesistöä pitkin Vienan Karjalan laulumaille, mistä ne 1800-luvun alussa kerättiin kansalliseepoksemme rungoksi. Höytölästä ja Riitialasta löytyykin runsaasti vanhaa, kalevalaista nimistöä.

Linkki Satakunnan ja Pohjanmaan välillä
Jaakkola nimitti muinaiseksi Pohjan portiksi kyliemme alueelta alkanutta vesistöyhteyttä Vääräjoen, Parkanonjärven ja Kaitainvetten kautta Pohjanmaalle. Reitin merkitys oli kiistaton muinaiselle eräliikenteelle. Kyrönkankaan talvitie kulki samoja väyliä pitkin Höytölästä Heittolan kautta Veneslinnaan ja sieltä Linnankankaalle. Riitialan seutu on ollut linkki Satakunnan ja Pohjanmaan välillä niin hyvässä kuin pahassakin. Varsinkin nuijasota (1596-97) runteli asutusta ja omaisuutta Heittolanlahden ympärillä. Jaakko Ilkan nuijamiesjoukko ryösti ja hävitti kyliä, ja Klaus Flemingin joukkojen kostoretki suuntautui tätä kautta Pohjanmaalle. Aiemmin vauraiden Riitialan, Heittolan ja Höytölän kylien talot autioituivat vuosikausiksi eli eivät kyenneet veronmaksuun.

Vilkkaasti liikennöity
Kyrönkankaan talvitietä kyliemme läpi on kulkenut aikojen saatossa monenmoisia matkaajia; heihin lukeutuu myös Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadolf vuonna 1626. Kyrönkankaan tie on tuonut osansa kyliemme elämään, vaurauteen ja muistoihin myöhempinäkin aikoina. Esimerkiksi kestikievarilaitoksen toiminta kylissämme oli vireää varsinkin 1900-luvun alkupuolella, jolloin kestikievari toimi ainakin Heittolan Viljakalla ja Rehnforsilla sekä Riitialan Vilpolla. Heittolan laivalaituri oli niin ikään vilkkaassa käytössä, ja höyrypaatit toivat kulkijoita kauempaakin.

Sahdinvalmistuksen perinteet
Sahdinvalmistuksella on seudullamme pitkät perinteet. Ensimmäiset kirjoihin painetut todisteet kyliemme sahdinpanijoista ovat 1800-luvun alusta. Esimerkiksi heittolalaisen Justiina-emännän sahtia käytiin varta vasten hakemassa pidempienkin matkojen päästä. Tässä yhteydessä emme kuitenkaan puhu pitäjämme käräjäpöytäkirjoista, joiden todistusaineisto ulottuu vieläkin kauemmas. Satakuntalainen sahtiperinne elää kylillämme yhä väkevänä.

Monipuolisia palveluita
Riitialan kansakoulu valmistui vuonna 1895 kyläläisten tahdon ja voimain näytöksenä. Toistasataa vuotta vanha koulu on edelleen lastemme ensimmäinen opinahjo. Kylässä on toiminut myös meijeri, saha, posti, kolme pankkia, useita kauppoja, huoltoasema, pyhäkoulut ja monet muut vireän maalaisyhteisön elinehdot. Tukinuitto määräsi asukkaidemme elämänrytmiä joka kevät jäiden lähdöstä juhannukseen 1960-luvulle saakka.

Aquila-Filmi
Vuonna 1927 Aquila-Filmi kuvasi pääosin Heittolassa ja Riitialassa elokuvan Ei auta itku markkinoilla, joka on ensimmäisiä suomalaisia mykkäelokuvia. Kansanelämää kuvaavassa filmissä statisteina toimivat lukuisat kyläläiset. Lieneekö kyläläisten innostus näyttelemiseen ja kesäteatteriin alkanut juuri tästä? Valitettavasti viimeiset esityskopiot tuhoutuivat Adams-Filmin tulipalossa Helsingissä vuonna 1959.

Seura- ja yhdistystoiminta
Samaan kylään mahtuu sekä seurantalo että työväentalo. Kumpikin talo sijaitsee keskellä kylää, niin sanotun ristinraitin vastakkaisilla puolilla. Riitialan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905, ja yhdistyksen ensimmäinen talo valmistui vuonna 1906. Nykyinen, vuonna 1939 valmistunut työväentalo on järjestyksessään kolmas. Työväenyhdistys toimii edelleen. 1910-luvun alussa perustettiin Voimistelu- ja Urheiluseura Nouseva Voima eli Riitialan Nouseva Voima, jonka talo valmistui vuonna 1915. Naapurisovusta kertoo, että tiloja voitiin ja haluttiin vuokrata myös toiselle. Jo 1940-luvulla Työväenyhdistys vuokrasi taloansa Nousevalle Voimalle lisätilaksi erään suuremman kesäjuhlan viettoon. Samanlainen yhteistyö jatkui 1970-luvulla, kun Nouseva Voima järjesti tanssitoimintaa. Riitialan Nouseva Voima erikoistui vuonna 1973 suunnistukseen ja myöhemmin samana vuonna seura rekisteröitiin nimellä Ikaalisten Nouseva-Voima. Muu toiminta jatkui entisellään, kuten laaja näytelmä- ja iltamaperinne, Niskavuori-sarjan esitykset Ikaalisten Kylpylän kesäteatterissa sekä seuramatkat.

Kylät ja talot
Huolimatta vaiheikkaasta menneisyydestään kylät ja talot ovat pysyneet uskollisesti samoilla sijoillaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Riitialan ja Heittolan kimppukylät ovat voimissaan ja niissä voi vielä aistia tuulahduksen 1800-lukua. Riitialan kimppukylästä on muutama talo muuttanut muille kylän peltovainioille isonjaon täydennyksen myötä 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Heittolan talot ja tontit ovat säilyneet lähes muuttumattomina 1500-luvulta lähtien. Tiivis, perinteinen asumismuoto on näkyvissä vielä Höytölässäkin.

Aureenloppi-kirjat
Riitialan seudun Kylät ry. on julkaissut yhteistyössä kahden muun Aureenlopen alueen kyläseuran kanssa kaksi Aureenlopen historiaa käsittelevää kyläkirjaa: Aureenloppi (2001) ja Aureenloppi II (2003). Kovakantiset, lämminhenkiset kirjat ovat tuhti lukupaketti kyliemme elämästä, ihmisistä, yhdistyksistä ja tapahtumista 1800-luvun puolestavälistä 1960-luvulle. Kirjoja voi ostaa Ikaalisten, Parkanon ja Hämeenkyrön kirjakaupoista, Kankaanpään Postellista, Ikaalisten Osuuspankin Tevaniemen konttorista, Ikaalisten Säästöpankin Luhalahden konttorista, Ikaalisten kirjastosta, Jämijärven kukkakaupasta ja Ulla-Maija Riihimäeltä. Ullalta tilattaessa ensimmäisen osan hinta on 25 euroa ja toisen osan hinta 30 euroa. Kun tilaat kummatkin kirjat, on yhteishinta 50 euroa. Alennus pätee vain Ullalta tilattaessa. Huomioithan, että postituskulut lisätään hintaan. Yhdestä kirjasta kulut ovat 5 euroa ja kahden kirjan paketista 8 euroa. Ullan puhelin (03) 458 5322, sähköposti ullama@ippnet.fi.

Painetut lähteet ja kirjallisuus
- Alhonen, Pentti - Papunen, Pentti - Sarkki-Isomaa, Seija, 1996. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I. Vuoteen 1640. Vammala.
- Vappula, Jorma, 1999. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II. 1641-1721. Vammala.
- Carlsson, Wilh[elm]., 1974. Pitäjänkertomuksia IV. Entinen Ikalinen. Historiallinen kertomus Ikalisten, Parkanon ja Kankaanpään pitäjistä. Kangasala.
- Aureenloppi, 2001. Julkaisijat Tevaniemen Kyläseura ry, Leppäsjärven-Poltinkosken Kyläseura ry, Riitialan seudun Kylät ry. Kankaanpää.
- Aureenloppi II, 2003. Julkaisijat Tevaniemen Kyläseura ry, Leppäsjärven-Poltinkosken Kyläseura ry, Riitialan seudun Kylät ry. Kankaanpää.